Imminut kilertitertartuunikuulluni tarnip pissusaanik immikkut ilisimasalinngortoq

Imminut kilertitertartuunikuulluni tarnip pissusaanik immikkut ilisimasalinngortoq

Meeraanera

Aviaq Kleist Sethsen-mik ateqarpunga 24-nillu ukioqarlunga. Nuummi 1992-mi inunngorpunga, ukiullu arfineq pingasut siulliit anaanama ilinniartuunerata nalaani tamaani najugaqarlunga. Kingusiinnaq Sisimiunut nuuppugut anaanaga, nukaga, uangalu. Pingasut missaani ukioqarlunga angajoqqaakka qimassimapput. Meeraaninniit uannut sunniuteqarnerpaasimasoq tassaavoq qulingiluat-qulit missaanni ukioqarninniit nukagalu angerlarsimaffitsinni kisimiingaatsiartarnikuunerput. Anaanarput imeriarluni anisarnikuugami, aamma ulluinnarni. Uangalu angajulliugama isumagisariaqartarsimavara nerinissarput, nukkama innartittarnissaa, uffartittarnissaa, ilinniakkerisarnissaa, atuariartortarnissaalu. Akisussaafferujussaq taamanili uanniittuaannarsimavoq. Taannaagunarporlu kinaassutsinnut ilusiliinerpaaq.

Anaanaga angerlarsimanerusalerpoq 13-nit missaanni ukioqalerama, aappartaarami, kingorna uigiligassaminik. Kisiannili suli imeqaaq. Tamatuma nalaani akerliuniakujuttalerpunga. Isertorlunga pujortartalerlunga imertalerlungalu, angutaatitaartalerlungalu.

 

Kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarneq

Ullut ilaanni, qaammatialuinnanngortut 14-liinissannut, ilaquttatta ilaanni unnuisussanngorpunga, anaanakkukka initaatsinni qaaqqusinikuummata, putummattullu akornanni sinissannginnama. Aqaguanimi aamma assammik arsarnermi GM-eriartussaallunga Maniitsumut timmisartortussaavunga. Unnuk taanna sinittarfimmi inoqanngitsumi madrassimi sinippunga. Illulli iluani allanik inoqarpoq, arnaq naalungiarsuutinilu, ilisimanngilaralu allanik taakani sinittoqassamaarnersoq. Unnuaannarmi iterpunga malugisinnaallugu arlaata tununni nalalluni kivileriarlunga attuuagaanga. Qerivunga, nikissinnaajunnaarlungalu. Meeraaninni takorloortuaannarsimavara taamatut misigisaqassagaluaruma nukissakka tamaasa atorlugit sorsunngikkuma qimaarsuaarniarlunga. Kisianni piviusunngormat susinnaajunnaarpunga. Upperisinnaanngilara una qununartuaannartoq ilumut uannut piviusunngortoq uangalu nikissinnaananga. Qujanartumilli, naluara piffissaq qanoq sivisutigisoq ingerlareernersoq tassalimi sivisusutut misinnangaarmat, mobilera tigoriasaarpara toortaalerlungalu. Siullermik anaanannut, akineqanngilarli. Taava ataatassannut, aamma akineqanngilaq. Hajja kimummi sianissagama, eqqarsarpunga. Tamatumallu nalaani suli taanna angut tununni nalalluni attuualaarpaanga. Anersaartornera imigassarsunneqisoq silaannarmiittoq iiorarpara.

Qujanartumilli sivitsunngitsoq assani peerpaa, malugigunaramiuk eqqumasunga ikiortissarsiorniarsarisungalu. Siniffimmut madrassip sanianiittumut tunuarterpoq. Artulerpaloriarmat atisakka madrassip eqqaaniittut tigoriarlugit wc-liarpunga atillugillu.

Nalulerakku kina sianerfigissanerlugu kammalaatinnut sianerpunga. Unnuakkut marlup eqqaraa. Kammalaatima anaanaata telefoni tiguaa, kammalaatigalu apeqqutigigakku sininnerarlugu. Aperivaangalu sooq taama kingusitsigisukkut sianernersunga. Eqqumaffiginngitsoorsimavara ulluinnaasoq aqaguanilu inuit suliartorlutillu atuariartukaasussat. Qissaserpunga oqaluttuullugulu susoqaqqammernersoq. Piaartumik aggeqquaanga utaqqissanerarlungalu.

Assut qujamasuutigisarpara piffissami tassanerpiaq inersimasoqarsimammat ikiuussinnaasumik. Unnuk taanna anorersuarpoq, anigamalu minutsit 15-ipajaat Kussangasuniit Paamaap Kuuanut pisullunga ingerlavunga. Aqaguani angerlarama qiaatigalunga anaanaga aqagutaartoq oqaluttuuppara susoqarsimaneranik, eqqamavaralu ataatassara kamanngisaannarluni kamaammertorujussuaq oqarlunilu ujarniarlugu. Maniitsumi GM-ereerluta Sisimiunut uterama tusarpara angut taanna Danmarkimut qimaasimasoq, takoqqinngisaannarparalu.

 

Aviap inuusuttuaraalluni kilertitertarsimanermini talianiittut qileqqut.

 

Imminut kilertartarneq

16-nik ukioqarlunga Aasianni GU kammaginerpaasaralu aallartipparput. Aallartilluaqaaq pilluariilippugullu. Sivitsunngitsorli angut aapparisassara naapippara, imminut kilertartalerlunga aallartiffiga. Aasiannut tikinnitsinniit qaammataanngitsorluunniit koncertertuni naapippara. Ukioq ataasipajaaq najoreerlugu, 17-leereerlunga, kilertitertalerneq siullerpaamik pivoq. Imminut kilertiteqqaarninnut aallarniutaasimavoq angutaatima ikiaroortaleqqissimanera, uangalu uneqqugaluaraangakku tusaajumanngittarsimammanga. Nammineerlunga taamaattut akornanni perornikuugama assut akerlerivakka. Eqqaamavara unnuk ataaseq, innareerluta, assaminik siutini matugai, naammagittaalliortunga tusaajumananga.  … – Kamaammingaarama aqussinnaanngisannik nikueriarlunga igalaap eqqaaniittoq savimineq ipittoq tigoriarlugu sukkasuumik talikkut kilertilerpunga. Timera kissaallattoq malugivara ajornartorsiutikkalu puigorpakka. Sivikitsukullaannarmilli. Taamaaseriarluni qasillerpoq annernarsillunilu. Ikera qaqortoq aappalorujulleriarluni aappaluttoq taartumik qalipaateqalerpoq, taamaaseriarlunilu aak natermut kuulerluni. Angutaatiga soorunami tupangaatsiarpoq kamallunilu qisuariarluni, uannut annernarneruinnartumik. Allaannginnami neriussimasunga takuguninga taamaaliortunga immaqa paasinerussagaa qanoq anniartiginersunga. Killormorluinnaanilli pisoqarpoq, uanniillu ungasillineruinnarluni. Ullualuit qaangiummata kammaginerpaasannut susimanerlunga takutippara, neriorsorlugulu taamaalioqqissananga. Aappariinnitsinnili ajornartorsiutigut taamaaginnarput, uangalu kilertitertarnera ingerlatiinnarpara. Qaammat ataaseq qaangiummat taamak pisoqaqqaarneraniit, ulluinnarsiutigilerpara.

Kammalaatinnut taliga takuteqqippara, nalunnginnakku aqussinnaajunnaariartuaarlugu, iliuuseqarfigisariaqarlugulu, unissappat. Kiinaata tupalluni amiilaajummernera puigunngisaannassavara. Anaanaga aamma oqarfigigaluarpara, kisiannili naveersittutut misigiinnarlunga, qanilaarnermik tunineqarnissannik pisariaqartitseruttorlunga.

Nr. 134-mut meeqqat inuusuttullu siunnersortittarfiannut aamma sianeraluarpunga, oqaluussaralu arnaq assut pitsaarpalullunilu ernumarpalukkaluarpoq, kisianni siunnersoraminga studievejlederinnukassasunga imaluunniit nakorsamut, misigisimavunga tamanna pillugu qanimut oqaloqateqarnissannik piareersimananga. Soorlu aamma qunulaarsimasunga arlaannik susoqarnissaanik. Aaliangerpunga nammineq qaangeriarniaannassallugu. Qaammatit sisamapajaat qaangiummata taamatut pisoqaqqaarneraniilli, angutaatigalu qimappugut, kilertarunnaarpungalu.

Kingusiinnaalu angutaatigisimasara aappartaaminiit toqutaavoq, ukiualuinnaat qaangiuttut angutaatikora alla, taassumap siuliani angutaatiginikuusimasara, akkaagalu ukiup ataatsip iluani imminorneraninngaanniit.

 

Nakkaateqqinnera

Aappariinnerput qaangiutereermat assut itisuumik eqqarsaatigisarsimavara sooq taamaannerlunga, sooq misigisakka misigisarnerlugit, naatsumik oqaatigalugu, sooq taamaattuunerlunga. Nalusimanngilara arlaatigut meeraaninnut attuumassuteqartoq, naluinnarluguli qanorpiaq. Ukioq ataaseq susoqaqqinnani ingerlavoq. Isumaqarsimavungalu tassa qaangerlugu, taamaalioqqinngisaannassallungalu. Aappartaaqqippungali.

Sivitsunngitsoq misigissusipalaat imminut naammaginnginneq, akuerineqanngitsutut misigisimaneq, imminut tatiginnginneq, allarpassuillu toqqissisimananngitsumi peroriartorsimanerup nassatarisartagarpassui, qaffakaakkiartoqqilerput. Allaannginnami asanninnerup tungaatigut ajornartorsiuteqarnermut tunngagaangat imminut kilertartunga.

Kisiannili piffissaq taanna takkukkaangat aqussinnaaneq ajorlugu, misigissutsima tamarmik anniarnermalu ajugaaffigigaangaminnga, kilertiteqqaartinnanga eqqissiseqqissinnaajunnaarlunga. Siulianituulli ajortigileqqinngilaq, misigissuserpassuillu qaffakaakkaangata assut sorsunniartalerpakka ajugaatinnaveersaarlugit. Kisiannili immaqa tassanngaaniit agguaqatigiisillugu ukiumut ataaseq marloria nakkaateqqittalerpunga. Angutaatitaaralu GU-mi nasartaaqqammerluta qimappugut ilinniaqqiffissagut assigiinngimmata.

 

Aviaq Kleist Sethsen

 

Aarhusimi Universiteti

GU-reerlunga Danmarkimut aallarpunga, psykologi atuariartorlugu.

19-nik ukioqalersimavunga, universitetertussanngorlungalu, nunamilu allami aatsaavissuaq najugaqassallunga. Angutaatikoralu qimannitsinniit qaammatit qulingiluat qaangiummata Danmarkimi takoqqippugut, uteqqillutalu. Aappariinnerput tamatumuuna ajunnginneroqaaq, assammiutitaarpugullu. Kisiannili ilaatigut, ajoraangatta, suli kilertertarlunga.

Ukioq ataaseq affarlu aappareeqqereerluta, aaliangiuppara avissaassasugut, misigilersimagama siunissarput angorusutagullu assigiinngippallalersimasut, tulluarunnaarlutalu. Universiteternerma nalaa assut uannut pisoqarfiusimavoq.

Inuttut allanngoriartorlungalu ineriartulersimavunga, soqutigisakka allanngorlutik, paasisakka, inooriaaseralu. Inuunerup silarsuullu qanoq inneranut eqqarsartariaatsit assigiinngitsut, inuttut qanoq ittuussutsinut tarnerullu pissusaanut isiginnittariaatsit assigiinngitsorpassuit pulaffigiartuaalerpakka, inuunermut isiginnittariaatsinnik allannguilluinnaqqissaartunik. Sukujunniit attortippiassaarpunga. Eqqissisimanerujussuanngorpunga. Inuit allat isumaat iliuusaallu inuttut tigusarunnaarpakka. Paasivara uanga nammineq eqqarsartaatsikka, isummernikka, qanorlu pisut isumaqartinnerannut sunneeqataasorujussuusartut. Tamannalu aamma inuunerma qanoq misigineranut aamma apeqqutaaqataangaatsiartoq. Paasivara inuunermi nuannaarneq pilluarnerlu nammineq pinngortinneqarsinnaasut, pinngortinneqassasullu. Tamannalu pisinnaanngitsoq imminut nalligerujoornikkut allanillu pisuutitsiuaannarnikkut. Tassaniusoraara uanga nammineq inuuninnut pilluarnissannullu akisussaaffik tigugakku.

Aappaattullu Universiteterninni aamma angalangaatsiarpunga. Ajornannginnerujussuuvormi Danmarkimiit nunanut allanut angalassalluni akikinnerummat. Periarfissaq tamanna atorluarpara, taamaasillungalu Parisimiillunga tallimariarlunga (illoqarfik nuannarinerpaasara), Italiami marloriaq, taamatullu England, Tyrkiet aammalu Grækenland ataasiarlunga tikillugit. Tamakku tamarmik pisinnaasimapput 2012 aallartinneraniilli atuarnerma saniatigut suliffeqartuaannarsimagama, ilaatigut ataasiinnaanngitsumik. Angalanissara siunertaralugu suliuarsimavunga. Qulaani taasakka tamarmik ataatsimut nutaanik allaanerusunillu misigititsisimapput uannut assigiinngitsutigut attuisimasunik. Imminut ilinniarnerulersimavunga, taamatullu nunarsuaq inuuffipput aamma ilikkarnerulaalersimallugu. Taamasillungattaaq aamma naleqartitakka inooriaaseralu aamma allanngorsimapput, soorlu aamma aappariinnitta ingerlaqqissinnaannginneranik kingunilimmik. Tassaavorlu tamanna kingullerpaamik imminut kilernera.

Maannakkut tamanna pimmat ukiut pingasut sinnilaarlugit qaangiupput, ukiullu arfineq marluk qaangiullutik kilertarneq ulluinnarsiutigiunnaarakku.

 

Kilertarninnut peqqutaasimasoq

Kingullermik imminut kilereersimaninniit kiisami paasivara sooq taamaaliortarsimanerlunga. Naammatsissimavunga, aammalumi isumaqarlunga silatunerullunga taamaaliornissanninngaanniit. Tarnip pissusaanik ilisimasalittut ilinniarpunga, erngiinnannguarlu taamatut sulilertussaallunga, taamaammat paasisariaqarluinnarsimavara sunarpiaq peqqutaanersoq. Eqqarsaatigingaatsiarsimavara iperassanagu, annernartortaa misigalugu, imminut apersorlunga, apeqqutillu akissutaa aamma apereqqittarlugu, suli itinerusumut pulaniarlunga. Tassuunakkut nanivara, kilernialeraangama, misigissutsima tiguaqqagaangaminnga imminullu aqussinnaajunnaarlunga, misigissuseq ataasinnaaviusoq uannut taamak kinguneqartitsisinnaasoq. Tassaavorlu piumaneqanngitsutut misigineq. Piumaneqanngitsutut misigigaangama, allaaneq ajorami qannartara tamarmi sajorujussuartinneqartoq taamannanngorlunilu qaariaannaasoq, uangalu toqussallunga. Imaluunniit toqusariaqartutut misigalunga, una misigissuseq taamak annernartigisoq katanniarukku. Kisiannili pivisiusumik toqorusunngilanga. Ilumoorsimavunga GU-rninni eqqarsarama misigisara meeraanninninngaanneersimassasoq. Tassami paasivara meeraaninniuna piumaneqanngitsutut misigisarsimanera, anaanama imerluni angerlarsimanani uagutsinnut paarserusuttannginnera peqqutaalluni. Pigineqarusunngitsutut taassumap misigittarsimagaanga paasivara, angerlarsimalluni toqqissisimatilluta, isumagaluta, asanninnermillu tuniorarluta paarinngimmatigut.

Taannarpiaruna angajoqqaaminngaanniit asanninnermik amigaateqarneq aapparisamut nuutsittarsimagiga, tutsillugulu. Tamanna paasigakkuli allaanngilaq ikkussortakkami amigaataasoq inissittoq, kingornalu misigissuseq taanna taamak sakkortutigisumik misigeqqinnikuunngilara. Qujanartumik anaanagalu immitsinnut saammaateqatigiinnikuuvugut, utoqqatserluta isumakkeerfigalutalu, ammasumik itisuumillu oqaloqatigiilluarnikkut. Assut oqiliallannarsimavoq soorlulu sunarujussuaq aanngartoq, angajoqqaamit asanninneq misigeqqillugu.

 

Tarnip pissusaanik immikkut ilinniagalik

Aapparisaralu qimakkatta, nakkaqqinninnilu, ilinniarnera suli ingerlassimavara. Taamaaliortuaannarsimavungalu, tassa qanorluunniit inuttut ajortigigaluaruma, ilinniarnera ingerlallugu. Ilinniagassat unitsinngisaannarlugit. Taanna isiginnittariaaseriuaannarpara, ilinniagaqarluaraanni inuunerinnerunissamut aqqutissiueqataasinnaasoq. Soorunami imaanngilaq ajornartorsiutit tamarmik tammassasut, kisianni oqilisaataaqataasinnaavoq, soorlu atorfissaqarnikkut, inissaqarnikkut, aningaasaqarnikkullu, taamaasilluni ’eqqissilluni’ qannartarisaq sammisinnaallugu ’silataani’ pisunik ajoqusersorneqarpallaarani.

Allatigut ilinniakkap aamma aqqutissiueqataasinnaanera tassaavoq aallarnikkut, soorlu illoqarfigisaq nunagisarluunniit qimakkallarlugu, taamaasilluni avatangiisit nutaanngortillugit taamatullu nutaamik aallartilluni. Tamanna uannut assut iluaqutaasimaqaaq, periarfissarpassuaqarnikkut imminullu ujartornissamut naninissamullu. Taamaaseriarlunga septembarimi 2016-mi ilinniagara naammassivara, tarnerullu pissusaanik immikkut ilisimasalittut allagaqartaqalerlunga. Kalaallit Nunaannut uterpunga, Nuummilu sulilerlunga.

 

Aviaq Kleist Sethsen qujamasuppoq.

 

Ullumikkut

Ullumikkut assut qujamasuttarpunga aqqusaarsimasakka pillugit.

Misigisimavungalu aqqusaarsimasakka tarnip pissusaanik ilisimasalittut sulininnut iluaqutaasut, sullitannut paasinnitsitsisinnaangaatsiarmata. Nammineerlunga nalunngeriarakku qanoq misigisimanarnersoq imerajuttuni sumiginnaaffimmilu perorluni, kinguaassiutitigut kannguttaatsuliorfigitinnikuulluni, meeraallunilu ’inersimasuaqqatut’ pissusilersortariaqarsimaneq qatanngummik paarsilluni. Taamaasillunga ilinniagarisimasara malillugu ilikkakkakka nalunngilakka, kisiannili aamma aappaatigut aqqusaarsimasakka malillugit aamma misigissutsitigut nalunagit, taamaasillungalu sullitannut misiginneqataasinnaaneq annertooq pigalugu. Taamatullu aamma peroriartorsimanera qujamasuutigisarpara, ingammik ilikkartissimasai pillugit. Tassuunakkut nammineersinnaaneq, sorsussinnaaneq, aniguisinnaanerlu assorsuaq qujamasuutigisarpakka, paasigakkumi sunaluunniit sorsuutigineqarsinnaajuartoq, naammattumik piumassuseqaraanni. Aammalu iluaqutaasarpoq nuannarisarisanik aallussisaraanni. Qiimmannarisat piumassusininnarisat. Assersuutigalugu uanga timersorneq nuannarisupilussuuara aallulluarlugulu, anersaartorfissaqartillungalu qiimmatsittuarmanga, taamaasillunga nukissanik aallerfigisarlugu taava sulinera ulluinnakkalu nangeqqissinnaallugit nuannaarnerullunga. Inuttullu soqutigisakka, naleqartitakka, siunissamilu aamma anguniakkakka nukissaqarfigileqqittuartarpakka. Meditererneq aamma atugarivara, uanilu siunertaavoq eqqissisimaarnissaq, misigissutsillu maluginiarnissai, taamaasillunga imminut paarilluarniassagama.

 

ANU UNAmut allagaqarfik

ANU UNAmut allagaqartarfimmik atuartartunut apeqquteqartarfiusinnaasumik pilersitsinitsinnik imminut ilisaritinnera siunertaqarpoq. Arlaannik apeqqutissaqaruit, soorlu misigissutsinut eqqarsaatinnullu tunngassuteqartunik apeqqutissaqaruit allagaqarnissat neqeroorutigaarput. Ajornartorsiut, unittooqqaffiit, nalornissutsit imaluunniit arlaat tassa siunnersortiffigerusutaq pillugu allagaqarsinnaavutit. Piumagaanni kinaassuseq isertuunneqarsinnaavoq (soorlu oqaannarluni »arnaq 37-nik ukiulik«). Allakkat uunga nassiutissavat: [email protected] Imaluunniit Anu Unap facebookianut beskedimut nassiussinnaavat.