Inuit kakiortittarneri

Inuit kakiortittarneri

Mia Skifte Lynge Københavnip universititani eskimologimi arnat qanga kakiortariaasiat pillugu ilisimatusarpoq. Inuk Hostelsimi kikkunnut tamanut oqalugiarpoq, ukiunilu 3.500-ujut matuma siornali kakiornerit piusimasut ineriartornerilu uani sammivarput.

 

Ilisimatuut paasinikuuaat issittormiut ukiut 3500-nit amerlanerusut matuma siornali kakiuisarsimasut. Ileqqoq ukiorpassuarni kinguaariinni ingerlateqqinneqartarsimasoq ukiut ingerlanerini allanngoriartornikuuvoq.

Ullutsinni kakiueriaaseq allanngornikooqaaq, qanga arnat angutillu Kalaallit Nunaanni Canadamilu kiinnakkut kakiorneqartarput. Ullumikkut tamanna qaqutigoorpoq.

 

Timikkut kakiortittarnerit assigiinngitsorpassuarnik isumaqarput, nunarsuulli sinnerani aamma nunat inoqqaavisa atugarisimavaat. Oqaaserlu tassannga pinngortoq nassuiaateqarfigineqarpoq. Illersuutitut takussutissatullu Mie Skifte Lyngep ilisimatusarnermini paasisaasa ilagaat oqaaseq »Tattoo« 1700-ujukkunni tulummit James Cookimit aallaaveqartoq.

 

Taassuma Tahitiamiut/Polynesiamiut oqaasiat »tatau« ukiorpassuarni atorneqarsimasoq allatamini uppernarsarsimavaa, soorlu tuluit oqaasiinit ullumikkut oqaasersiatut »tattoo« ilisimagipput. Inuit issittormiut aalisakkap saarnginik meqqusiortarput uumasullu qatigaasa ujaluinik atortoqartarsimallutik. Meqqut quumut kineriarlugu amermut kapputtarsimavaat, ingerlaannarlu amuneq ajorsimavaat qalipaatininniassammat.

 

Arnani utoqqaanersaq mersullaqqissuusarmat misilittagaqqortunerpaallunilu peqqissaartumik kakiuisuusarsimavoq.  Kakiornerit inissisimaffinnut tunngassuteqartarput Kakiortinnerit inuiaqatigiinni inissisimaffimmik takutitsiuniutaasarsimapput, soorlu suiaassusertik, ukiutik, katissimanertik, ilaquttamminnulluunniit tunngasut takutinniarlugit kakiortittarlutik. Kusassaatitut ilaatigullu piniartut anersaapilunnut illersorniarlutik qunusuissuseqarumallutillu kakiortittarsimapput.

 

Minnerunngitsumik saassussinermi saassunneqarnermilu arnat meeqqallu illersuutitut atortarsimavaat, pissutigalugu qanga arnat angutillu atisalersoriaasaat assigiinngissuteqarpallaanngimmat, kakiornerisigut arnaanersoq katinnikuunersoq niviarsiaanersoq meeraanersorluunniit takuneqarsinnaaniassammat. Upperisanut tunngatittarpaat Kakiornerit ammasumik eqqartorneqartarsimanngillat nipituuliuutigigunikkit isumaarutissammata. Inuit upperisarivaat suut tamarmik anersaaqartut taamaattumik naggussat aamma anersaaqartut upperisimallugit. Anersaapiluinngooq naggussakkut isertarmata, anniarisaqaraangamik anniarisap nalaatigut toorneeqqanik kakiortittarsimapput anersaapiluit isitsaaliorlugit.

 

 

Upperineqartarsimavortaaq arnaq illarpallaartartoq qungujulavallaartartorlu kiinaaniittut kakiornerit siaruarlutillu silillisartut. Arnaq tallukkut saatsunnguanik kakiornilik nuliassaqqittuusarporooq, ilumoorsaarlunilu sullarissuusimassammat. Toqusoqarsimatillugu napparsimasumik toqulersumilluunniit paaqqutarinnissimasoq imminut illersorniarluni toornernik kakiortipallattarsimavoq, toqusup tarninga isinnginniassammat ilisarineqannginniassagamilu. Ileqqut Niviarsiaqqat aaqaleraangata inersimasunngornissaminnut ikaarsaarnerminni titarnermik tallumikkut ataatsimik kakiorneqartarput, isumaqartittarpaallu inersimasutut inuunermut piareermat katinneqarsinnaanngortoq. Niviarsiaqqap kakiornera kusanaqqissaarpat angutimut pilerinarnerusarpoq, kakiorneqarnermini naammagittarluni uninngaqqissaarsimaneranut, anniaammik annertuumik atugaqaraluarluni akiuussinnaaneranut takussutissaasarmat.

 

Aamma arnat nalikkaamigut kakiortittarsimapput, meeqqamik inunngorunik takusassaat siulleq kusanartuuniassammat. Nukappiaqqat perngarsimagaangata uterniariaraangamik ulussamikkut kakiortipallattarsimapput, uumasup anersaava suli uumasoq akiniaasinnaasorlu upperisarigamikku.   Ullutsinni Ullutsinni issittormiut inuusunnerit, qanga kakiueriaatsimut eqqaanartunik kakiortittarput.

 

 

 

 

 

 

Atisanik ilusilersuisartoq Bibi Chemnitz inuit kakiortittarsimanerinit isumassarsiorluni assammini taliminilu kakiortippoq. Asseq: Namm pigisaq.

 

 

 

 

 

 

Inuit kakiortittarnerisa assinginik kakiuisartoq Maya Sialuk Jacobsen Danmarkimi kakiuisarpoq, uanilu Bibi Chemnitz kakioraa takuneqarsinnaavoq. Asseq: Namm. pigisaq.

 

 

Isiginnaartitsisartup Hans Henrik S. Poulsenip talimini aamma qanga inuit kakiortittarsimanerat isumassarsiorfigalugu kakiortissimavoq. Asseq: Namm. pigisaq.

Naak qangatut kakiueriaaseq aallunneqarunnaarnikuugaluartoq, ullutsinni maskiinamik kakiueriaaseq atorlugu kakiortittalernikuupput. Qanga kakiornerit isumaat inuillu upperisaat, ullutsinni inuusuttut isumaqartippallaanngikkaluarlugit kakiornitik kusassaatigiumallugit kakiortittarput. Tamanna pillugu inuusuttut tallimat inuit kakiornerinik kakiornillit apersorpagut, sooq kakiortissimanersut kakiornitillu qanoq isumaqartinneraat paasiniarlugu.

 

 

Inuit kakiortittarneri pillugit kalaallit assigiinngitsut ANU UNA-mit apersorpavut.

 

ANU UNA:
– Kakiortinnissannut isumassarsiaq qanoq pinngorpa?

Bibi Chemnitz:
– Talinni talerperlermi kakiornikka kammalaatima ilaannit sanatippara. Maya Sialuk kalaaliuvoq titartaasartoq kakiuisartorlu pikkorissoq. Inuit qanga kakiorneri ilaarlugit kakiuineq pikkoriffigaa, meqqummik assammillu toortaalluni sanasarpai. Mayalu sivisuumik isumassarsiat assigiinngitsut eqqartoreerlugit, kiisami ulloq taanna naapikkatta isumaqatigiippugut kitaamiorpalaartumik kakiortissasunga. Marluulluta qaakkut titarnernik kakiornerit torrageqaagut, taamaattumik aalajangerpugut nutaanngorsalaarlugit kitaamiusut titarnernik talikkut kakiortissasunga. Qaakkut kakiortinnissara suli saperpara, kisianni nalunaqaaq imaassinnaasoq ullut arlaanni pisaartunga. Titarnernik ataasiinnaanngitsumik pingasunilli toqqaavunga torraginerugakkit, kiisalu kitaata sineriaani assigiinngitsuni najugaqarnikuugama kitaamiorpaluttumik pisaarusullunga. Ataaseq assaannarmik kakiorneqarnera torraqaaq, maskiinamik kakiuinermit allaanerusumik isikkoqarmat. Maskiinamik kakiukkanik aamma ulikkaarpunga.

 

ANU UNA:
– Kakiornitit ilinnut qanoq isumaqarpat?

Bibi Chemnitz:
– Kakiornikka kinaassutsinnut ilaapput pinnissuseqarlutillu akerliliiumatoorpalaaramik. Kakiornerit kusageqaakka kisianni toqqaalluarnissaq inummullu isumalimmik kakiorneqarnissaq pingaaruteqarpoq. Inuit kinaassutsiminnut attuumassuteqanngitsunik kakiortikkaangamik isumaaruttarput, inummulli attuumassuteqarluinnaraangamik kusanartaqaat. Ulluinnarni atisanik ilusilersuiasartutut sulisarama kusassaatinik suliaqartaqaanga, taamaattumik kakiornikka kusassaataapput tammartussaanngitsut – atisammi ilaanni sivikitsuinnarmik pigisarpagut, kakiornigulli inuunitta sinnera pigisussaavagut – tamanna torrageqaara. Inuit qisuariaataat assigiinngeqaat ajortunilli tusarnikuunngilanga, taamaammat inuit kakiornikka kusagisarpaat paasisaqarfigerusuttarlugillu. Arlalitsigulli inuit eqqumiitsumik isikkoqarlutik isigisarpaat ingammik inuanniittut, agginngisaannarpulli oqaasiliiartorlutik. Soqutiginngilluinnarpakkali nammineq kakiornerigakkit allallu pillugit kakiortinnikuunanga.

 

ANU UNA:
– Kakiortinnissannut isumassarsiaq qanoq pinngorpa?
Julia Josefsen

Ilutsit assigiinngitsut meeraallungali nuannarisaraakka. Ukiualuit matuma siorna kalaalerpaluttumik kakiortikkusuummerpunga. Titartaallunga aallartikkama avittanit isumassarsiorpunga. Kakiortinnginninni eqqaamavara qanoq isikkoqarnissaanut kalaalerpalunngitsooqinammallu pissangasorujussuullunga. Inernerali nuannareqaara maannalu kalaalerpaluttumik kakiorteqqinnissannut pilersaaruteqarlunga.

 

ANU UNA:
– Kakiornerit ilinnut qanoq isumaqarpa?

Julia Josefsen:
– Kakiornera uannut isumaqaqaaq avittanik ilutsinillu assigiinngitsunik nuannarisaqarninnik ersersitsimmat, kiisalu kulturinnut attuumassuteqarluni. Nammineq titartarnikuugakku uannut isumaqarneruliinnarpoq. Inuit kakiornera takugaangamikkut avittaanersut aperisarput, arnaanerusullu taamatut aperisarlutik. Kakiorninnut qisuariaatsit nuannersuinnaasarput.

 

ANU UNA:
– Kakiortinnissannut isumassarsiaq qanoq pinngorpa?

Maria Kleist:

– Qangali siulitta arnat kakioriaasii pikkugisarsimavakka. Ukiut ingerlanerini pileritsakkaluttuinnasimavunga kakiortinnissannut. Isummakka paasarsimapput qanorpiaq ittunik pitaassanerlunga. Isumannut naapertuuttunik nassaarama pisaaraakka.

Suli kakiortinnanga erinisuttarsimavunga pisaarnissannut. Pisaarereerakkit ilimaginngisannik misigivunga, allaanngilaq ilisimanngisannik amigaateqarsimallunga maannalu amigaat taanna matuneqartoq. Ullumikkut kakiortinnikka kinaassutsinnut ilaalluinnarput, sulilu ilaartorumaarlutik.

 

ANU UNA:
– Kakiornitit ilinnut qanoq isumaqarpat?

Maria Kleist:
– Kakiornima uannut pingaassusaat tassaassagunarpoq inuunermi naleqartitannut eqqaasitsiuartutut inissisimaneri.

Siulitta inuunermut isiginnittaasii akimorlugit isumannut naapertuuttuupput, kakiornimalu taakkunannga maleruaaniarninnnut eqqaaseqittuartarpaannga.

Inuit uannut ilisarisimannittut taamaattunik kakiorneqarnera kinassutsinnut naapertuunnerartarpaat.

Inuit nalusakka oqaaseqalaarfigiuartarpaat alutorinerarlugit nuannarinerarlugillu. Ajunngitsuinnarnik saaffigineqartarpunga kakiorninnut tunngassuteqartunik.

 

ANU UNA:
– Kakiortinnissannut isumassarsiaq qanoq pinngorpa? Sioqqullugu kingornalu qanoq ippit?

Laakkuluk Williamson Bathory:

– Anaanaga kalaaliuvoq Karla Jessen Williamson-imik atilik. Meeraallunga oqaluttuarisartagai soorlu Sassuma Arnaa kiisalu Aningaaq Maliinalu eriageqaakka. Maanna oqaluttuatoqqat eqqumiitsuliorninnut ilannguttarpakka. Eqqaamavaka anaanaga Universitetimi oqalugiartussaalluni kiinnamigut tarnummik kakiorniliorsimasoq. Mikrofonikkut oqarsimavoq: »Arnat issittormiut ataqqiniarlugit titarnerit titartarpakka. Sivisuumik qallunaanut ajuusaarnikuuvugut. Maanna nipituumik oqarsinnaanngorpugut.« Taamak oqariarluni anersaartorluarsinnaajunnaarluni oqalussinnaarpiarnanilu oqalugiarnini unitsippaa. Mikrofonini ileriarlugu sajulluni tunuppoq. Anaanama oqaluttuuppaanga minutsit marluk qaangiummata nukissaneqqikkami tusarnaartut uterfigeqqissimallugit. Naammassigami arnap utoqqaap Alaskameersup ornissimavaa oqarfigalugulu: »Unillatsiarninni scene arnanik kakiornilinnik ulikkaarpoq. Tassa siulitit.«           Taamanili inuit kakiorniinik pisaarusulerpunga. Sivisuumik takorloortarpakka. Ataataga toqoreersoq takorluukkakka piviusunngorput. Maanna talinni, niunni tallunnilu kakiorneqarpunga. Tulluusimaaqaanga. Nuannareqaakka alutoralugillu.

 

ANU UNA:
– Kakiornitit sunik ersersitsippat?

Laakkuluk Williamson Bathory:
– Siullermik tallikka kakiortippakka. Oqareernittuut ataataga toqoreersoq kakiortippunga. Ataatagalu ataqatigiilluarnerput kiisalu meeqqakkalu inuunerput nuanneqisoq eqqaaniarlugit kakiortippunga. Taamanikkut marlunnik meeraqarpunga. Taava nissukka kakiortippakka. Oqarfigineqarpunga erniguma meeqqama takusaat siulleq tassaassasoq eqqumiitsuliaq. Pingajussaanik ernigama meeqqama takusaa siulleq tassaavoq eqqumiitsuliaq. 2016-mi aasaagaa tallukkut kakiortippunga. Taakku tamatta inuunitsinnik ersersitsipput – sapinngitsugut kinaassuserpullu pillugu utoqqatsertariaqanngitsugut. Nuanneqaaq.

 

ANU UNA:
– Kakiortinnivit oqaluttuassartaa suua?

Hans Henrik Suersaq Poulsen

– Inuit kakiorteriaasaat kusaginermut pisaarusuummerpunga. Siullermik toornerit 20-it Toronto’miillunga pisaarivakka (taamani 20-nik ukioqarama). Sivitsoreersoq ilarusuummerpakka namminerlu kakiornissakka ilusilersorlugit. Nuummi ilateqqereerlungit eqqarsaatiginikuunngilara arnanut angutinulluunniit kakiornerunersut inuimmi pigimmagit. Kakiorteqqammerlunga suli maminngittut, aasaq Iqalunniillunga oqarfigitileriallartunga arnanngooruku kakiorneri soorooruna pisaarsimasunga. Nassuiaakkanni kusaginermut pisaarisimallugit, oqarfingalungulu atuarnikuullugu angutit aamma peqartut, arnaq ataaseq assortuivoq angutinngooq kakiortinneq ajortut eqqumiippallaaqaarooq taamatut kakiortissimasunga! Kisianni misissorlualerlugit soorunami arnat amerlanerpaat taamatut kakiortittarsimapput, namminneq iluseqartillugit apeqqutaalluni suminngaanneernerluni. Arnarlu oqaloqatigeereerakku paaseqatingiippugut, sunaaffamiuna arnat aaqaleqqaarnerminniit/uineqqaanerminniit/meerartaaqqaarnerminniit inuunermi oqaluttuassartaanik takutitsisunik kiinnaminni timiminnilu kakiortittarsimasut. Angutillu toornernik titarnernilluunniit kakiortittarsimasut amerlavallaanngikkaluanik. Alaskamigooq qanga angut arfersimangaangat qingami eqqaatingut titarnermik kakiortittarsimavoq.

 

ANU UNA:
– Ullutsinni inuit kakiorneri qanoq isumaqarfigaagit?

Hans Henrik Suersaq Poulsen:
– Qujanartumik naggueqatigiinni inunni kakiortittariaaseq uteqqikkiartuaarpoq, malunnarlunilu angutit arnallu assigeeqqissaanngikkaluanik piorsarsimassutsimilli isumassarsiaasunik kakiortittalertut. Ukiorpassuarni nunasiaataanerup kingunerisaanik pisuussutitta ilaat kakiortittaneq annaaneqarnikuugaluarluni uteqqileqaaq, tulluusimaarutissaq annertoorsuaq kinaassusitsinnik takutitseqataasoq! 

Kakiornikka ileqqutoqqat malillugit isikkoqarmata, nutaanngorsarlugit allangortittussaavakka, kisianni soorunami kakiornitoqqat suli assigissavaat. Torrattorujussuarnik nutaanngorsarlugit ilusilersornikuuakka, imaassinnaasoq uani qaquguussagaluarnersoq takoqqikkisi.