NUNATSINNI NAKORSANIK MARLUNNIK OQAASILINNIK AMIGAATEQARPUGUT

NUNATSINNI NAKORSANIK MARLUNNIK OQAASILINNIK AMIGAATEQARPUGUT

Heidi Egede Noasen 30-nik ukiulik, nakorsaavoq inuusuttoq medicinsk aamma kirurgisk afdelingimi, ukiup affaa sulinikoq. Maanna Nuummi nakorsiartarfimmi, nakorsanngoreernermi kingorna sulilerpoq. Inuusuttut nakorsanngorniarnissaannut kajumissaarivoq.   

 

 

Nakorsaalluni qanoq ippa?

 

– Unamminarlunilu pissanganarpoq. Nalusarpara susoqassanersoq, ullullu tamaasa assigiimmik ingerlaneq ajorput.

 

 

Kina nakorsanngorsinnaava?

 

– Ilinniarnertuunngorniarfimmi angusarissaarlutik naammassinikut, nakorsanngorniarnissaminnut qinnuteqarsinnaapput. Kisianni atuangaatsiarnissamut piareersimasariaqarpoq, imminut piumaffigisinnaaneq namminersorlunilu atuarsinnaaneq pisariaqarmata.

 

 

Suut pikkoriffigisariaqarpat?

 

– Tuluttut, kemi biologimilu qaffasissumik atuartinneqarsimanissaq pingaaruteqarpoq. Atuakkat amerlasuut tuluttut allassimapput. Ulluinnarnilu inuunerup aaqqissorluarnissaanut pikkorittariaqarpoq.

 

 

Inuusuttut qanoq kajumissaarusuppigit?

 

– Piumassusertik nukigalugu ilinniassapput, meerartaarneq aporfiunngilaq. Ilinniarsinnaaneq upperisariaqarpoq!

 

 

Nalunngiliuk..

 

…Nakorsanngorniarneq ukiunik arfinilinnik sivisussuseqarpoq, ilaatigulli sivisunerusinnaalluni, angusinngitsoornermi fagit uteqqinneqartarmata.

Ukiut tamaasa Danmarkimi universitetini sisamani, nakorsanngorniat 700-ut missaaniittut aallartittarput. Taakkunani kalaallit sisamaasarput. Ukiut tamaasa kalaaleq ataaseq nakorsanngortarpoq, Danmarkimilu nakorsanngortut ukiumut 500-ut missaaniittarlutik.