Saamit Kalaallillu arlalitsigut Imminnut assigiipput

Saamit Kalaallillu arlalitsigut Imminnut assigiipput

 

Sorpassuit assersuusinnaavagut, soorlu Saamit Kalaallillu oqaasii arlallit assigiipput isumaat aamma assigipput:

Anoraaq-Anorak

Kamiit-Gampat

Mannik-Mannuk

Uatsi – Uatsi

Apisseq-Pisseq

 

Saamit Nunaat aamma Kalaallit Nunaat imminnut ungasissorujussuupput. Kalaallit Nunaanni Ajaajaqarpugut Saamillu nunanni Joikeqarpoq.

 

Kalaallit Nunaanni aqaateqarpugut Joike-mullu assingulluni, filmimi taaguuteqartumi  ”Sami Blod” –mi joikertoqarmat ajaajaamut assinguvoq.

 

 

1970-kkunni saamit Nunaanni tv-kkut aallakaatitassiaq ”Ante” nunatsinni aamma malinnaaffigisarparput, aallakaatitassiarlu taanna soqutigisorujussuuarput, tassami Saamit nunaat aamma aputeqartoq sisorartartullu tv-mi nangeqattaartumi malinnaavigaarput.

 

 

 

Kalaallit Nunaanneersuullunilu Kautokeinomut pigaanni meeqqanut atuarfik tv-kkut isiginnaartakkatsinnit ”Ante”-mi takunikuugatsigit atuarfik ilisarnarpoq, tassami tv-mi nangeqattaartumi takunikuugakku. Ante atuarfimmiit qimaasoq aamma eqqaamavara, tassami ujakkaaruteqarluni assut pissanganartumik qimaavoq, naak qeqertami isorliunerusumi najugaqaraluarluta nunarsuarmiit tv-kkut aallakaatitassianik malinnaasinnaavugut.

 

 

1970-kkunni nunani tamalaani erinarsortartut Melodi Grandprixermata unamminermi Saameq ataaseq unammeqataavoq, erinarsugaalu ullumikkut suli eqqaamavarput erinarsorsinnaallugulu Hejolålælå Sami Etnan/Ednan.

 

 

Meeqqat atuarfianni Saamit pillugit ilinniartinneqarnikuunngilagut, 70-kkulli naalerneranni kuussuarmi sapusiarsuaq  Altamiittoq pillugu akerliussutsimik takutitsisut radio aviisimi sammineqartarpoq.

 

Isiginnaartitsisartut inuusuttut isiginnaartitisartoqatigiinnit Tuukkameersut Saamit nunaanni angalasimallutik nunatsinnut uteramik, atisaat Saamit nunaaneersut assut alutoraavut, ingammik kamippaat kerot anoraamullu assingusoq kolt, taakkulu erinarsugaat: ”Nuanneq Niperput”, assaa nuanneq kalaallisut erinarsuut aamma joikertaqartoq, taanna erinarsuut taamani radukkuukulasoorujussuuvoq. Erinarsuut taanna pineqartut kalaallit tamarmik ullumikkut erinarsorsinnaavaat, erinarsuutinilu allassimalluni.

 

 

Nunatsinni erinarsuutinut pisoqaanerpaannut ilaavoq (Ajaaja eqqaasanngikkanni), erinarsuut Ravdna pillugu-Ole Nilsen Ravdna taassunalu Saameqataa Samuel Balto, taakkua Fridjof Nansenip Sermersuaq Tunumiit Kitaamut ikaarmagu sisorarlutik sermersuakkut itiveqataapput.

 

 

 

FN-mi New Yorkimi nunat inoqqaavisa tusagassiortuisa pikkorissartinneqarneranni tusagassiortoqatigalu Kalaallit Nunaanneersoq ”Ravdna utoqqanguaq ” erinarsorparput, taava pikkorissaqataasoq Saamit Nunaanersoq oqarpoq: Taanna aataqqiutigaara, taavalu joikerpoq taanna erinaq saamisut erinarsorlugu, New Yorkimi ulapaarfiungaatsiartumi nalaatsornerinnakkut taama nalaataqarpugut. Taanna erinarsuut erinarsuutiniippoq, kalaallit kikkut tamarmik tusarnikuuaat, tassa ukiuni 150-ni  erinarsuut taanna hejolælålælå erinarsorneqartarpoq.

 

 

Danmarkip Norge aamma Kalaallit Nunaat nunasiaatiginikuuvai, taamaasillunilu Danmark ”sakkussanik” qimataqarnikuuvoq, tassa Saamit Kalaallillu ullumikkut suleqatigiinnerminni periaatsit Danmarkimit atorneqarsimasut atorlugit FN-ip nunap inoqqaavinut isumasioqatigiittarfianni, Permanent Forum-imi suleqatigiillutik issiavik ataaseq paarlagaallutik issiavigisarpaat.

 

Allaskuvlami-Saamit universititianni ilinniartuuvunga, Saamillu ilinniartippannga. Ilaanni killitsittarpunga. Tassami Allaskuvlami nunat inoqqaavinit isiginnittaaseq aamma ilinniartitsinermi periaaserineqarmat. Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii pillugit qitiusumik allaffimmit, Galdu-mit ilinniakkannut atatillugu Saamit atuartitaanerat pillugu atuarama, Kalaallit Nunaanni inooriaasitsinnut assingutippara, tassami nunatsinni piniartut oqaasii aallaavigalugit oqaaseqarpugut, Saamillu atuartitaanerat 1850-miit 1980-ip tungaanut tunngatillugu Saamit oqaasii atuarakkit paasivara tuttuutillit oqaasii aallaavigalugit oqaaseqartut. Qullilivunga, tassami kiisami nunatsinnut assersuusassaqittumik naammattoorsivunga. Tassami tusagassiorfitsinni kalaallit piorsarsimassusiat Danmarkimut assersuuttuartaratsigu.

 

 

Kautokeino-mi massakkut najugaqarninni, kikkut tamarmik Samisut oqaluttarput, allaanngilaq meeraaninni Qaqortumi kikkut tamarmik kalaallisut oqaluttut, Nummili ilinniartuunerma nalaannili tusagassiortunngoreeramalu Kalaallit Nunaata TV-ani sulillunga ukiorpassuit najugaqarpunga.

 

 

Kalaallit Nunaata TV-ata nutaarsiassaqartitsivianit NRK-Sami TV nunat inooqqaavisalu tv-qarfii allat suleqatiginikuuvagut.

Nunatsinni tv-kanalit assigiinngitsut takusinnaavagut. Qanorooq-mi Saamit aamma Canadamiut indianerii pillugit ilanngussigaanngatta, isiginnaartartunit nuannarinnilluartunit qisuariarfigineqartarpugut. Kalaallit nunani allani pisut soqutigisorujussuaat, kisiannili aallakaatitassiat Danmarkimeersut aallakaatitassiaannerusarput. Kalaallit Nunaata TV-a Nuummiippoq, sumiiffinnullu allanut angalaneq akisulluni, ullumikkullu allanik aamma periarfissaqarpoq, soorlu skype aamma atorneqarsinnaavoq. Nutaarsiassalli Nuuminngaaneernerupput, Qaqortumili KNR-TV immikkoortortaqarfeqarpoq.

 

 

Kujataaneersoq Kautokeino-mi tuttuutilinngorniarnikuuvoq (Ole Kristiansen) meeraallunga takusarpara qitequtilik savik qitequtimut nivingatillugu. Cirkel K-mut iseqqaarama (Kautokeinomi tank stationi) angutit taama qitequtillit takuakka, meeraallungali takunikuusara eqqaavara. Saamit ileqqoraat qitequmminni tiitorfik imaluunnit savik nivingatittarlugu, soorlu  qanga Aasivitoqaraanngat aamma taama qitequteqartoqartartoq.

 

 

Saamit inuiattut atisatik akulikitsumik atortarpaat. Kofte annoraaq qitequtitalik, qungatsimikullu kappoqqut silviusoq (risku), silvinik iveruteqartarput, kero kamippaat.

 

 

Saamit inuiatut atisaat arnariit atorpaat.

 

 

Allakuvlami saamisut assuarnissaq, tassa saamisut atisalersorluni universitetimut suliartornissaq ilinniariarnissarlu qaammammut ataasiarluni pisarpoq, nalunaartoqartarpoq aqagu saamisut atisaqassaagut, ilinniartut atorfilillu saamisut atisaqarlutik suliartortarput aamma ilinniariartortarput. Utoqqaat ukioq naallugu saamisut atisaqartarput, taama atisalersoriaaseqarneq siuaasaminnit kingornussaraat.

 

Allaskuvlami taamaariarluni ualikkut erinarsortoqartarpoq, joikertatullu erinarsortarput, qujagisat asasallu joikertarpaat, taamalu erinarsorneq nunatsinni aqarnermut assinguvoq. Saamit piorsarsimassusaat tammatsaalineqartoq ullut tamaasa malugineqarsinnaavoq. Saamit assassoriaasiat universitetimi aamma ilinniarneqarsinnaavoq, kandidatinngortoqarsinnaavoq aamma phD-toqarsinnaavoq assassoriaasiat pillugu. Saamit Finlandimi, Ruslandimi, Sverigemi Norgillu avannaani saamisut imminnut oqaluusinnaapput, Sverigillu avannaani saamit syd saamit oqaasii Norgip avannaamiuisa paasiuminaatsippaat. Saamit annoraavisa assigiinngiaartut ersersittarpaat suminngaaneernersut.

 

Påskimi tusarnaartitsinerit malinnaaffigaakka, joikimik grandprix-toqarpoq, inuiaat ikinnerussuteqartut  nunani assigiinngitsuneersut aamma grandprix-tinneqarput. Joikertartut tusaamasaasut tusarnaartitsipput saamillu erinarsortatut nunani allani tusaamasat tusarnaariarpassuanit tusarnaariarneqarput. Erinarsortartoq inuusuttoq Sofie Jannok, Marie Boine-sut tusaamasaatigisoq tusarnaartitsivoq, tusarnaariallu tamatigut tusarnaartitsisoqaraanngat Saamisut atisaqartarput. Nunatsinni sarngit pinnersaatigisarpavut, saamilli silvit pinnersaatigineqartarput, pinnersaatit taamaattut inersuarmi tusarnaartitsiffiusumi qillalaartuinnaasarput pinnersaaterujussuillu savimminerpalutitsisarput.

 

Katittoqassagaanngat qaaqqusat 1500-it missaaniittarput. Katittoqartussaq sapaatip akunneri marluk sioqqullugu nalaatsornerinnakkut igasuusussaq oqaluuppara, tassa ulapilereersimasoq. Qaaqqusinermi ilaqutaasut ulloq katiffiusumi qaaqquneqartarput aqaguanilu kammalaataasut. Tuttut 20-it qaaqqusanut sassaalliutigineqartarput, qaaqqusat tamarmik saamisut aamma assuartarput.

 

Saamit inuk alla peqatigitillugu inuk nammineq imminut nersussanngilaq, inuup allap nersualaasavaa, inuk nammineq aamma imminut nersorniarpallaarluni oqaluttussaanngilaq, tassami sumiiffimmi 3000-innarnik innuttaqartumi najugaqaraanni siuaasat pissusaat ileqquilu ataqqineqartussaapput.

 

Saamit ersinarsulersaartarnerat nunatsinni taama oqaluttuartaatarnitsinnut assinguvoq, inuarullikkat pillugit aamma oqaluttuaqarput, saamit nunaanni suli inuaralligaqartoq oqaatigineqartarpoq.